Kuluttava työ ja siitä vapautuminen

Palkkatyön vaikutus kulutuskäyttäytymiseemme

Rikkaan Pohjoisen nykyinen kulutustaso on globaali ongelma. Sen ylläpitäminen vie kohtuuttoman osan maailman luonnonvaroista ja edellyttää sekä ekosysteemejä että ihmisiä köyhdyttävää tuotantoa Etelässä. Pohjoisesta johdettu globaalikapitalismi on myös tehokkaan markkinointikoneistonsa avulla levittänyt kestämätöntä kulutuskulttuuria ympäri maailmaa. Siksi etsittäessä tietä ekologisesti kestävään ja tasa-arvoiseen maailmaan on syytä kysyä, miksi kulutamme täällä Pohjoisessa niin paljon. Samalla on pohdittava, kuinka saada aikaan muutos ekologisempaan suuntaan nimenomaan täällä.

Kestävän, ekologiseen elämään ja yhteiskuntaan johtavan muutoksen aikaansaamiseksi on muutettava niitä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia puitteita, joissa yksilöllisiä kulutusvalintojamme teemme. On tutkittava ja haastettava niitä moninaisia vallan muotoja, jotka valintoihimme vaikuttavat. Kuluttajuus ei synny tyhjästä eikä loppumaton tavarantarve ole osa ihmisluontoa. Ne tuotetaan yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti.

Mitä yleisesti ottaen seuraa siitä, että toimintaamme ehdollistaa ja hallitsee rahan hankkimisen pakko - olkoon kyseessä sitten perinteinen palkkatyö, yksityisyrittäjyys tai mikä tahansa työvoimamme, osaamisemme tai tietomme myyminen markkinoilla?

Yksilöllisen kulutuskäyttäytymisemme kannalta on olennaista, miten palkkatyö kuluttaa tekijäänsä. Viemällä aikaamme ja energiaamme rahan tienaaminen tekee meistä helppoja saaliita meille uusia tarpeita keksiville ja uusia tuotteita markkinoiville yrityksille.

Kapitalistisessa tuotannossa työnteon vaikutuksia on kuvattu myös termillä vieraantuminen. Työntekijöiden tekemät tuotteet kuuluvat työnantajalla ja yksittäisen työntekijän osuutta valmiiden tuotteiden valmistuksesta on vaikea hahmottaa. Siten työntekijät vieraantuvat työstään ja sen tuloksista. Samalla työvoimasta - eli ihmisten ajasta ja energiasta, käytännössä ihmisistä itse - tulee ikään kuin tavaraa, jota voi ostaa ja myydä. Tämä luo pahoinvointia ja voimattomuuden tunnetta, jota yritämme usein lääkitä tavarapaljoudella.

Onneksi ihmisinä olemme muutakin kuin työntekijöitä ja teemme muutakin kuin työtä, ja monesti itse työkin vaikuttaa meihin useammalla tavalla kuin tässä on mahdollista esittää.

Yksi keino vähentää tavaroiden ostamisen ja kuluttamisen tarvetta on tehdä asioita itse. Jos mielekkääseen tekemiseen saa paneutua rauhassa, itse tekeminen voi olla niin nautinnollista, että tavaroiden ja muun aineellisen kuluttamisen tarve ylipäätään vähenee. Kaikenlainen tee-se-itse-henkinen toiminta aina ruuan itse kasvattamisesta tai keräämisestä omaehtoiseen kulttuurituotantoon vähentävät riippuvuutta kaupallisesta kulutuskoneistosta. Useimmilta suomalaisilta rahan hankkiminen vie kuitenkin suurimman osan päivästä. Lisäksi rahan tienaaminen on usein niin kiireistä ja stressaavaa, että energiaa ja intoa asioiden itse tekemiselle ei muullakaan ajalla jää. Tämä lisää riippuvuuttamme erilaisista valmistuotteista ja "arkea helpottavista" laitteista.

Arjen käytännöt ja kamppailujen verkosto
Koko artikkeli

Jyri Jaakkola