Merkitysten energia ja energian merkitykset osana ekologisen velkamme kerryttämistä

Teollisen Pohjoisen kulttuurisessa viitekehyksessä uraani on raskas, lievästi radioaktiivinen alkuaine. Jaksollisessa järjestelmässä sen kemiallinen merkki on U ja järjestysluku 92 ja sitä käytetään yleisesti ydinpolttoaineena. Jadugodassa Intian alkuperäiskansojen adivasien alueella: "Uraani on jotain joka lepää raskaiden kivien alla. Se on selvä merkki. Sen pitää levätä raskaiden kivien alla".

Suuri osa luonnonresursseista, joita hyödynnetään Pohjoisen energiantuotannossa, sijaitsee Globaalissa Etelässä tai syrjäytyneessä asemassa olevien yhteisöjen alueilla Pohjoisessa. Näiden luonnonresurssien säilymistä voi tulkita alkuperäiskulttuurien kehittämättömyydellä tai kyvyttömyydellä hyödyntää niitä, mutta asiantilaa voi avata toisenlaisen kulttuurisen merkityksenannon kautta.

Adivasien vastarinnasta huolimatta uraani ei lepää, vaan sitä kaivetaan esiin avolouhoksilla energiantuotantoon. Kolumbian Kogi-intiaanit ovat vedonneet, ettei maan verta (öljyä) ja luita (kivihiiltä) hyödynnettäisi, vaan niiden annettaisiin olla maan sisässä. Kun kasvihuoneilmiön voimistuessa Sierra Madren jäätiköt pienentyvät vaikeuttaen yhteisöjen vesihuoltoa, Kogien tavalla ymmärtää öljyä ja kivihiiltä on mielensä. 'Maa tuntee, kun he ottavat polttoaineen, maa tuntee kipua. Maa lähettää sairauden. Tulee olemaan paljon lääkkeitä, mutta loppujen lopuksi lääkkeet eivät paranna sairautta.". Näin niiden kulttuuristen käytäntöjen synnyttämä luonnon ja sen resurssien merkitsemisjärjestelmä, joka on säilyttänyt ne nykypäivään, tulee syrjäytetyksi. Resurssien hyödyntämistä energiantuotannossa perustellaan mm. taloudellisten hyötyjen sekä kehityksen luoman hyvinvoinnin kehyksillä, joita käyttävät ylipaikalliset virkamiehet ja yritykset.

Laajemmin Pohjoisella teknistieteellisellä tavalla kehystää luontoa pakotetaan siitä poikkeavia tapoja merkitä luontoa vääriksi tai tehottomiksi. Tällä tavoin energiantuotannossa hyödynnettävät luonnonresurssit muunnetaan osaksi Pohjoista tapaa tuottaa merkityksiä energialle - luonto muuntuu resurssiksi ei-säilyttävään energiantuotantoon ja kulutukseen. Dekonstruoimalla luonnon merkitys alkuperäisyhteisössä katoaa osa sen kulttuurista identiteettiä sekä tietoa - tavallaan koko suhde luontoon joutuu koetukselle. Tämä on merkittävä tekijä ekologista velkaa kerryttävässä prosessissa. Hävitettäessä erilaisia tapoja merkityksellistää luontoa, hävitetään inhimillistä kulttuurista pääomaa. Ekologista velkaa kertyy, kun yhteisöjen täytyy muuntaa luonnon merkitys toiseksi, jotta nekin pystyvät kehystämään mielekkäästi prosessia, joka siirtää luonnonvaroja(nsa) alueidensa ulkopuolelle, hyödyttää globaaleja energiaa kuluttavia eliittejä ja vahingoittaa yhteisöjen paikallisia toimeentulon ja kulttuurin ylläpitämisen mahdollisuuksiaan.

Energialle voidaan avata uusia tulkinnallisia kehyksiä ja näin kamppailla esimerkiksi taloudellisen tehokkuuden tai jatkuvan kasvun kehystämisen tapaa vastaan. Puhe ja toiminta valmiiksi annettujen kehysten sisällä rajautuu kehyksen lähtökohtien mukaiseksi ja mahdollisuus todelliselle toisin merkityksellistämiselle ei toteudu. On avattava uusia tulkinnallisia kehyksiä. Esimerkiksi jos energiaa kehystetään globaalin yhteisomistajuuden näkökulmasta, voidaan tulla tulokseen, että fossiilisten polttoaineiden paras käyttötapa olisi jättää ne maan sisään, koska kasvihuoneilmiön voimistuminen tulee vahingoittamaan ihmisiä ja luontoa maailmanlaajuisesti.

Vapautumalla ahtaista tulkinnallisista kehyksistä voidaan antaa arvoa myös niille tavoille merkityksellistää luontoa mukaan lukien sen energiaresursseja siten, että niiden säilyttämisellä on mielensä. Eri energiantuotannon muodoilla on eronsa siinä, miten niiden merkitys konkretisoituu sen kuluttajille: on vaikeaa ymmärtää konkreettisesti, että ydinenergiaa saadaan, kun osa ydinpolttoaineen atomien massasta muuttuu energiaksi verrattuna siihen, että näkee tuulimyllyn tuottavat tuulienergiaa tai kun elintarviketeollisuuden sokeripohjaisista jätteistä jalostuu etanolia polttoaineeksi. Niin pitkään kun energia, joka pistorasiasta tulee tai tankataan huoltoasemalta, on vailla merkitystä sen alkuperästä ja sen tuotanto-olosuhteista, ekologista velkaa kerryttävää prosessia on vaikea pysäyttää, koska se pysyy merkityksettömänä niille, jotka energian kuluttavat.

Biopolttoaineet

Niko Humalisto