Biopolttoaineet

Biopolttoaineet rakentuivat osaksi globaalia energiakeskustelua ympäristö- ja ilmastoystävällisenä energiantuotannon vaihtoehtona. Monessa suhteessa biopolttoaineiden ympäristöystävällisyys pitää paikkansa. Esimerkiksi FAO:n mukaan 2,4 miljardia ihmistä saa mm ruoanlaittoon ja asuntojen lämmittämiseen käyttämänsä perusenergian biopolttoaineista, jotka kerätään ja käytetään paikallisesti. Biopolttoaineista on kuitenkin tullut nopeimmin kasvava maatalouden haara ja lähes poikkeuksetta kaikki suuret öljy-yhtiöt ovat mukana biopolttoainekaupassa. Nopea kasvu on johtanut vakaviin ympäristö- ja sosiaalisiin ongelmiin teollisten soija-, palmuöljy- ja sokeriruokoviljelmien levitessä ympäri globaalia Etelää.

Lisäksi monien biopolttoaineiden koko elinkaaren tarkastelu osoittaa, että ne ovat ilmastolle vahingollisempia kuin fossiiliset polttoaineet. "Bio" polttoaineen etuliitteenä viittaa ympäristöystävällisyyteen, kestävyyteen ja uusiutuvuuteen. Merkitys, joka biopolttoaineelle tuotetaan Pohjoisen kuluttajia ajatellen, ei vastaa mitenkään niitä käytäntöjä, jossa itse polttoaine tuotetaan. Toisin sanoen pyrkimyksenä on irrottaa lopputuotteen merkitys niistä prosesseista tai olosuhteista, joissa se on tuotettu.

Energiankulutuksen ja -tuotannon ekologisesta velasta keskusteltaessa on tärkeää ottaa huomioon luontoa säilyttäviä merkitysjärjestelmiä hävittävä prosessi ja energian alkuperää sekä tuotanto-olosuhteita kätkevä tapa, jolla energia tuodaan osaksi Pohjoisen merkitysjärjestelmää. Tätä prosessia purkamalla avautuu mahdollisuus energian toisin tulkinnoille ja sitä kautta ekologisen velan kerryttämisen ymmärtämiselle. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta kampanjoinnista käy Greenpeacen kampanjointi Neste Oilin biodieseliä vastaan. Samasta Neste Oilin biodieselistä Greenpeace käyttää nimeä palmuöljydiesel, kun Neste Oil puhuu Green dieselistä. Neste Oil keskittyy merkitsemään polttoainettaan sen hyvien käyttöominaisuuksien kautta kun Greenpeace korostaa sen yhteyttä Kaakkois-Aasian metsätuhoihin.

Greenpeace on saanut voittoja kamppailussa, koska osa mediasta on jo tarttunut palmuöljydieselin määritelmään. Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Tiedä mitä tankkaat -kampanjassa on vastaavanlainen pyrkimys kytkeä bioenergia tuotantoprosessiinsa. Verkkopelissä tuhotaan polttoaineletkusta valmistetulla aseella sademetsiä ja viljapeltoja sekä kytketään bioenergia ruokakriisiin kampanjasloganilla "Nälkä kasvaa tankatessa".