Ward Valley - vuotamaan suunniteltu ydinjätekaatopaikka?

Yksi ympäristöliikkeen ja alkuperäiskansojen suuria voittoja Yhdysvalloissa on ollut suunnitellun matalasti radioaktiivisen kaatopaikan rakentamisen estäminen Kaliforniassa sijaitsevaan Ward Valleyn erämaahan. Kaikille alueen viidelle alkuperäiskansalle alue on pyhää. Mohavet sanovat, että heidät on asetettu maan vartijoiksi, vedestä huolehtijoiksi ja erämaan eläinten naapureiksi. Heidän elämänsä on yhteydessä Coloradojokeen, ja jos joki kuolee, myös mohavet häviävät. Mitä muuta he voisivat tehdä kuin vastustaa Ward Valleyn kaatopaikkaa, kansana ja ihmisinä?

Ward Valley sijaitsee Mohaven erämaa-alueella. Sitä ympäröi viisi virallisesti erämaiksi osoitettua aluetta. Se on myös harvinaisen autiomaakilpikonnan viimeisiä tyyssijoja ja siten suojeltu. Ehdotettu kaatopaikka olisi suoraan pohjaveden päällä ja vajaat 30 km Coloradojoesta. Suunnitelmien mukaan sinne olisi haudattu ydinvoimaloiden jätteitä teräsrummuissa ja teräs- ja muovisäiliöissä suoraan maahan, mataliin, pohjustamattomiin kuoppiin. U.S. Geologyn tutkijat varoittivat, että jos kaatopaikka vuotaa, niin jätteet voivat päätyä Coloradojokeen. Jopa Kansallisen tiedeakatemian Radioaktiivisen jätteenkäsittelyn neuvosto (Board on Radioactive Management) oli 38 -vuotisen uransa aikana ensimmäistä kertaa erimielinen ja suositteli jatkotutkimuksia.

Coloradojoki ja sen kanavat vievät juomaveden yli 20 miljoonalle ihmiselle Los Angelesin, Phoenixin ja Tusconin alueella etelässä. Tämän lisäksi vesi menee meksikolaisille - joita kukaan ei vaivautunut edes laskemaan. Siitä saavat vetensä myös pellot ja karja. Ei ole yllättävää, että yli 75 prosenttia kalifornialaisista vastusti hanketta.

Kaikki edelliset U.S. Ecologyn, kaatopaikasta vastaavan yhtiön, radioaktiiviset kaatopaikat ovat vuotaneet. Joku aika sitten paljastui, että hallitus oli pimittänyt vuoden tutkimustuloksia Beattyn radioaktiiviselta kaatopaikalta Nevadassa. Jo 20 vuodessa kaatopaikka oli alkanut vuotaa ja saastuttaa pohjavettä. Beatty oli käytännössä Ward Valleyn kaksonen: jätteet olisi haudattu samalla menetelmällä samanlaisiin erämaaoloihin.

Alkuperäiskansat, joille tulevien sukupolvien huomioon ottaminen on aina ollut tärkeää, ovat nyt jättämässä yhtä huonoimmista perinnöistä: saastuneen ympäristön, sairaudet ja geenimutaatiot. Varsinkin alkuperäiskansojen vanhimmat ovat tulleet esiin, sillä monet heistä ovat päätyneet siihen, että jolleivät myös valkoiset opi huolehtimaan Maasta, pian ei enää ole ketään jäljellä sitä tekemään.

Ward Valleyn alueen alkuperäiskansat yhdistivät voimansa suojellakseen maata. He pystyttivät leirin, jossa he pitivät vahtia yötä päivää 113 vuorokautta. Alueella oli jatkuva, ehdottoman rauhanomainen vartiointi ja hälytysvalmius päällä siltä varalta, että kaatopaikka olisi päätetty toteuttaa nopeasti. Kansojen vanhimmat tekivät alueella perinteisiä seremonioita puolustaakseen maata, kulttuurejaan ja olemassaoloaan. 12 tuntia ennen liittovaltion häätökäskyä alkuperäiskansojen johtajat, Vanhimmat ja sadat ympäristöliikkeen ihmiset aloittivat ympärivuorokautiset seremoniat barrikadien suojelemana. Raivaustraktorit olisivat käytännössä puskeneet seremonian yli. Keskeytymätön suojelu esti liittovaltion poliisia tunkeutumasta alueelle ja koeporausten aloittamisen. Noin 10 vuoden taistelu päättyi viimein Sisäministeriön peruuttaessa häädön, koeporaukset ja lopulta kaatopaikan perustamisen kokonaan vuoden 1999 lopulla.

Alueen vartiointiin osallistui myös monia ympäristöliikkeen ihmisiä, jotka eivät kuulu alkuperäiskansoihin. Alkuperäiskansojen vanhimmat estivät ympäristöliikkeen perinteisten teknisten ja fyysisten keinojen käytön, jossa protestoija esimerkiksi lukitsee itsensä kiinni johonkin. Ensimmäistä kertaa taistelu voitettiin yhteistyöllä, joka pohjautui alkuperäiskansojen perinteeseen.